Kun lajin helppous ei viehätä: Rap-riimien arvattavuudesta ja alkusoinnuista

(This post is written in Finnish since it discusses rhyme predictability and alliteration in Finnish rap lyrics.)

Tyypillisesti aloittelevan räppärin tunnistaa siitä, että käytetyt riimit ovat hyvin ennalta-arvattavia eli helppoja. Jos biisin jokainen laini päättyy samaa kaavaa noudattavaan kala-pala -tyyppiseen riimiin, jaksaa harva kuuntelija keskittyä kuuntelemaan kappaleen loppuun saakka, ellei tarina ole erityisen koukuttava. Tässä kirjoituksessa analysoidaan eri suomiräppäreiden lyriikoiden ennalta-arvattavuutta Raprofessor-pelissä annettujen vastausten perusteella. Lisäksi tarkastellaan erästä rap-lyriikoissakin käytettyä tehokeinoa, alkusointua, ja vertaillaan sen esiintyvyyttä eri artistien tuotannossa. Analyysi täydentää näin ollen aikasempaa Raplysaattori-ohjelmalla toteutettua riimikerroinvertailua.

Riimien arvattavuus

Riimien ennalta-arvattavuuteen vaikuttavat sekä käytetty riimityyppi että tekstin sisältö. Täydellinen riimi, jossa rimmaavien sanojen päätteet ovat täsmälleen samat (esim. palikka-kalikka), jättää kirjoittajalleen vähiten vaihtoehtoja, jolloin riimistä tulee ennalta-arvattavampi. Anssi Kela, joka on tarinankertojana ja pop-artistina huippuluokkaa, tarjoaa rap-avauksessaan Petri Ruusunen mielestäni oppikirjaesimerkin siitä, kuinka yksinkertaisilla ja samaa kaavaa toistavilla täydellisillä riimeillä saadaan aikaan kappale, joka kuulostaa räppinä aloittelijan kirjoittamalta (mitä se tietysti onkin). Toisaalta käyttämällä liian monimutkaisia riimejä saattaa riimi jäädä kokemattomammalta kuulijalta huomaamatta. Kirjallisuuden professori Adam Bradley toteaakin rap-lyriikoita käsittelevässä teoksessaan, että rimmatessa on tärkeää saavuttaa tasapaino kuulijan odotusten ja uutuuden välillä. Tasapainon saavuttaminen on tärkeää myös sisällöllisesti. Eräs suosittu tehokeino räpissä ovat punchlinet, joissa laini päättyy yllättävästi mutta hauskasti:

Verkkarihousut tarjoustaivaasta / ei mutsi suostu maksaa lisää kolmannesta raidasta (Pyhimys / Teflon Brothers)

(Siltä varalta, että jonnet ei muista: Tokmanniin sulautuneissa halpisketjuissa myytiin aikanaan verryttelyhousuja, jotka muistuttivat erehdyttävästi Adidaksia lukuun ottamatta yhtä puuttuvaa raitaa sekä pienempää hintalappua.)

Riimien ennalta-arvattavuuden tutkimiseksi analyysissa hyödynnetään Raprofessor-nimisestä pelistä kerättyjä lokitietoja. Pelissä on tarkoitus täydentää puuttuvia riimejä mahdollisimman nopeasti joko arvaamalla tai tietämällä kyseinen riimi. Kullekin artistille voidaan laskea ennalta-arvattavuusprosentti, joka kertoo, kuinka suureen osaan kyseisen artistin Räkis-tason kysymyksistä on vastattu oikein ensimmäisellä yrittämällä. Satunnaisuuden vähentämiseksi kultakin pelaajalta on jätetty huomiotta ensimmäinen peli sekä kysymykset, jotka pelaaja on nähnyt aiemmissa peleissään (pelaajat on yksilöity IP-osoitteiden perusteella). Tämän myötä vastauksia jää analysoitavaksi keskimäärin 1079 kappaletta per artisti (jokaisella artistilla on väh. 358 vastausta).

predictability_results3.png

Yllättävimmät riimit kirjoittaa Skandaali, kun taas ennalta-arvattavimmat riimit löytyvät Raptorin lyriikoista. Artistien välisen eron huomaa nopeasti yrittämällä pelata kumpaakin helpoimmalla vaikeusasteella. Listan kärki vastaa yllättävän tarkasti riimikerroinvertailun kärkeä, mikä kertoo siitä, että kyseiset räppärit eivät kirjoita ainoastaan pisimpiä riimejä, vaan myös yllättävimmät riimit, sillä tässä analyysissa tutkittujen riimien pituus on kontrolloitu rajoittumalla ainoastaan kahden vokaalin mittaisiin riimeihin. Riimikertoimien ja ennalta-arvattavuusprosenttien välinen yhteys saattaa selittyä osittain sillä, että kärjestä löytyvät artistit käyttävät mahdollisesti enemmän vokaaliriimejä suhteessa täydellisiin riimeihin.

Tulosten luotettavuuteen liittyen on syytä todeta, että osuus kysymyksistä, joihin pelaajat muistavat vastauksen ulkoa, vaihtelee todennäköisesti artistien välillä riippuen mm. siitä, kuinka moni aktiivinen fani on pelannut kyseistä artistia tai kuinka uusia artistin kappaleet ovat. Näin ollen artistit, joiden sanoitukset ovat tarkemmin pelaajien muistissa, vaikuttavat ennustettavammilta kuin mitä he todellisuudessa ensimmäistä kertaa kuultaessa ovat.

Ennen kuin joku ehtii pahoittaa mielensä siitä, miksei artisti X tai Y ole mukana tässä tai seuraavassa analyysissa, on syytä todeta, että analyysissa käytetyt lyriikat ovat peräisin LyricWikia-sivustolta, josta ei löydy jokaisen Youtubessa julkaistun UG-biisin sanoituksia – eikä yleensä kaikkia isompienkaan artistien sanoituksia. Analyysiin on otettu mukaan pääasiassa artistit, joilta oli saatavissa vähintään albumillinen lyriikoita muutama vuosi sitten kun suurin osa aineistosta kerättiin riimikerroinvertailua varten.

Asa aloittaa alkusoinnulla

Riimien lisäksi toinen runoudesta tuttu tehokeino, jota rap-lyriikoissa hyödynnetään, on alkusointu. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty eri artisteille alkusointukerroin, joka perustuu siihen, kuinka suuri osuus artistin samassa lainissa esiintyvien peräkkäisten sanojen alkukirjaimista on samoja. Esimerkiksi jos alkusointukerroin on 10 %, alkaa keskimäärin joka kymmenes artistin lyriikoista löytyvä sana samalla alkukirjaimella kuin edellinen sana.

Samalla alkukirjaimella alkavien peräkkäisten sanojen osuus artistin lyriikoissa.

Tuloksissa Asa erottuu muista artisteista selkeästi lähes 12 %:n alkusointukertoimella. Kirjallisuuden puolella tunnetuimmat esimerkit alkusoinnun käytöstä löytynevät Kalevalasta, jonka alkusointukerroin on peräti 37 %. Asa vaikuttaa itse asiassa ottaneen lyriikoihinsa muitakin vaikutteita Kalevalasta.

Lopuksi vielä kenties yksi suomirapin vaikuttavimmista alkusointuesimerkeistä, joka löytyy Asan kappaleesta Jos nyrkit voisivat auttaa:

Vi**t väkivallast jos sanat voi tappaa.” / Mitä mä sanoin? Sanoin: sanoilla hakkaa

Tässä Asa lainaa ensin Punaista tiiltä, minkä jälkeen hän esittää retorisen kysymyksen ja toteaa lopuksi punchline-tyyliin kehottaneensa aiemmassa biisissään “hakkaamaan sanoilla” nyrkkien sijaan. Tähän yksittäiseen riimipariin on saatu mahdutettua loppusoinnun lisäksi kolme eri alkusointua, joista viimeisin on peräti viiden kirjaimen mittainen ja esiintyy kolmessa peräkkäisessä sanassa!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s