“meitsit rimmaa kaikille niille jotka himas uneksii / treenaa riimei ja flowta ja metaforii keksii” -Fintelligens
Räpkulttuuriin kuuluu tietynlainen kilpailullisuus, mikä ilmenee lukemattomina väittelyinä kovimmasta räppäristä – niin internetin keskustelupalstoilla kuin artistien lyriikoissakin. Vuonna 2014 kehittämäni Raplysaattori-ohjelma tarjoaa tähän keskusteluun mittarin nimeltä riimikerroin, joka mittaa artistin teknistä taituruutta laskemalla hänen käyttämiensä monitavuisten multiriimien pituutta ja tiheyttä.
Raplysaattorin julkaisun jälkeen julkisuuteen on noussut monia uusia artisteja, minkä lisäksi nykyiset suuriin kielimalleihin (LLM) perustuvat tekoälyt mahdollistavat – ei vain teknisen taituruuden – vaan myös muiden lyyristen tehokeinojen kuten metaforien ja vertausten mittaamisen. Näin ollen on tullut aika päivittää edellisen analyysini tulokset sekä lisätä mukaan uusi mittari nimeltä kynägeimikerroin. Kynägeimikerroin mittaa artistin käyttämien lyyristen tehokeinojen tiheyttä ja oivaltavuutta. Päivitetyt tulokset ja mahdollisuus analysoida omia lyriikoita löytyvät osoitteesta: raplysaattori.fi
Tämä postaus tarkastelee lisäksi suomiräpin teknisyyden kehitystä viimeisten 14 vuoden aikana. Trendi on vahvasti alaspäin suuntautuva. Postausta varten analysoitiin yli 5000 suomiräpkappaletta vuosilta 2001–2026 ja analyysi tehtiin yhteistyössä Musixmatch:n kanssa, jonka sivustolta lyriikat ovat peräisin. Lyriikoiden analysoinnista Raplysaattorilla vastasi ahkera ja aikaansaava opiskelijani Anh Dao.
Päivitetty riimikerroinvertailu
Päivitetyn listauksen top-15 artistit löytyvät alta ja kaikki tulokset osoitteesta raplysaattori.fi. Mukaan on otettu kaikki artistit, joille löytyy oma Wikipedia-artikkeli sekä vähintään viiden kappaleen sanoitukset Musixmatch-sivustolta. Nämä kriteerit täytti yhteensä 116 artistia. Mikäli lempiartistisi ei ole päässyt mukaan vertailuun, voit laskea hänelle riimikertoimen raplysaattori.fi-sivuston Riimikerroinlaskurin avulla.

Vuoden 2014 vertailussa kärkeen noussut “multiriimifaija“ Skandaali jatkaa dominointia. Heti hänen perässään on Cheekin ja Elastisen muodostama Profeetat-yhtye. Vuoden 2014 jälkeen nousseista artisteista huomattavan moni sijoittuu listan häntäpäähän (tästä lisää seuraavassa luvussa) lukuunottamatta muutamaa poikkeusta, kuten Lukas Leon ja 2nen, jotka – mielenkiintoista kyllä – on molemmat aikanaan sainattu Cheekin vetämään Liiga Music -levy-yhtiöön.

“Suomihiphop on menos takas syvempään lamaan”
Seuraavaksi tarkastellaan keskimääräistä riimikerrointa kaikista yksittäisenä vuonna julkaistuista kappaleista ajan saatossa. Allaoleva kuvaaja osoittaa suomiräpin teknisyydessä viimeisen 14 vuoden ajalta selkeän alaspäin suuntautuvan trendin – mukaillen otsikossa mainittua lainausta Ritarikunnan Chydeniukselta vuosituhannen alusta. Voidaankin kysyä, onko suomiräppäreiden kynä edelleen yhtä terävä vai onko teroitin päässyt hukkumaan.

Selityksiä tälle muutokselle voidaan hakea esimerkiksi “mumble rap” -genren noususta Yhdysvalloissa ja sittemmin Suomessa. Tämän lisäksi laskua saattaa selittää kannustimien muutokset musiikkiteollisuudessa. Esimerkiksi lyhyet klipit, jotka menestyvät TikTokin kaltaisissa palveluissa ja tuovat uusia kuuntelijoita artisteille, eivät välttämättä jätä tilaa syvällisemmille teksteille ja monimutkaisille riimikuvioille.
Kynägeimikerroin lyyristen taitojen mittarina
Palefacen ja Esa Miettisen “räppiraamattu” Kolmetoista kertaa kovempi – Räppärin käsikirja listaa räppärille keskeisiä lyyrisiä työkaluja, kuten:
- Metafora (kielikuva): “hiljalleen elämä hankaa mun suussa sytytyslankaa” -Asa
- Vertaus: “en tuu ikinä stoppaa niiku stiga” -keiju
- Interkontekstuaalisuus & sanaleikki: “Mun fiilis, niinku Jari, mietin mis hitos mun saari on” -Ares
(Ylläolevasta lainista löytyy interkontekstuaalinen viittaus sekä uutiseen Cheekin ostamasta saaresta, johon kappaleessa viitataan myös aiemmin, että soutaja Jari Saarioon, jonka haaksirikkoon joutumisesta uutisoitiin hieman ennen kappaleen julkaisua. Jälkimmäinen viittaus tehdään erityisen oivaltavan sanaleikin “Saario – saari on” avulla. Lisäksi lainista löytyy “niinku”-vertaus.)
Suuriin kielimalleihin (LLM) pohjautuvien tekoälyjen nousu on tehnyt em. kaltaisten lyyristen työkalujen tunnistamisesta ja arvioimisesta suoraviivaista. Analyysi toteutettiin Gemini 3.1 Pron maksullisella versiolla käyttäen tätä kehotetta, joka pyytää Geminiä sekä listaamaan kaikki tekstistä löytyvät lyyriset työkalut että pisteyttämään niiden oivaltavuuden asteikolla 1–5.
Geminin löydösten perusteella kappaleelle voidaan laskea keskimääräinen lyyristen työkalujen määrä per 100 sanaa painotettuna työkalujen oivaltavuuspisteillä. Kun otetaan keskiarvo artistin kaikista kappaleista, saadaan mittari, jota kutsun nimellä kynägeimikerroin viitaten englannin kielen termiin pen game. Kynägeimikerroin mittaa lyyristen työkalujen tiheyttä ja oivaltavuutta. Yhdistetyt riimi- ja kynägeimikerrointulokset löytyvät allaolevasta kuvaajasta. Mitä ylemmäs artisti kuvaajassa sijoittuu, sitä korkeampi kynägeimikerroin.

Kynägeimivertailun kärkeen nousee Teosto-palkittu artisti Eevil Stöö, joka on tunnettu omaperäisestä tyylistään sekä monitulkintaisuutta hyödyntävistä sanaleikeistään. Tässäkin vertailussa pitkän linjan artistit, kuten Heikki Kuula ja Asa, nousevat kärkeen, mutta heidän lisäkseen listan 4. sijalta löytyy uusi tulokas keiju. Top-10:n joukkoon nousee sekä riimikerroin- että kynägeimikerroinvertailussa kaksi artistia: Paleface ja Raimssi.
Alla on ote tekoälyn tunnistamista ja korkeasti pisteyttämistä vertauksista keijun lyriikoissa. Tekoälyn löydöksiä, mukaanlukien tekoälyn tuottamat selitykset kullekin lainille, voi tarkastella muiden artistien osalta klikkaamalla artistin nimeä raplysaattori.fi:ssä.

Toimiiko se?
On aiheellista kysyä, kuinka luotettavia ovat tekoälyn tunnistamat lyyriset työkalut ja erityisesti sen näille antamat pisteytykset. Tämän tutkimiseksi pyysin äidinkielenopettajana työskennellyttä siskoani arvioimaan Geminin antamia tuloksia sekä pisteyttämään lyyrisiä työkaluja näkemättä Geminin antamia pisteitä.
Gemini 3.1 Pron tunnistamat lyyriset työkalut olivat lähes aina (94% tarkkuudella) oikein, mutta Gemini jätti noin kolmasosan työkaluista tunnistamatta (66% saanti eli recall). Geminin antamat oivaltavuuspisteet puolestaan korreloivat selkeästi siskoni antamien pisteytysten kanssa (Spearman rho 0.59). Gemini tosin antoi huomattavasti useammin korkeita pisteitä kuin siskoni, mikä kertonee joko Geminin sovinnollisuudesta tai siskoni musiikkimieltymyksistä. 😄
Tulosten perusteella voidaan joka tapauksessa todeta, että artistien välistä vertailua voidaan pitää luotettavana – olettaen, ettei Geminin saanti tai pisteytystarkkuus vaihtele merkittävästi artistien välillä.
Mitä tilastot eivät kerro?
Tarkastelemalla edellä kuvattuja tilastoja saattaa syntyä kiusaus vetää johtopäätöksiä siitä, kuka on Suomen paras tai huonoin räppäri. Väitän, että riimikerroin- tai kynägeimilistan kärkipäähän sijoittuminen tosiasiallisesti onkin vahva signaali artistin lyyrisistä taidoista. Nämä mittarit eivät kuitenkaan yksin pysty tyhjentävästi vastaamaan siihen, mikä tekee biisistä hyvän – yksistään jo sen vuoksi, ettei Raplysaattori analysoi kappaleen ääniraitaa vaan ainoastaan lyriikoita.
Vertaamalla riimikerroin- ja kynägeimikerroinlistaa esim. soitetuimpien artistien listaan on helppo todeta, ettei lyyrinen taituruus ole tae kaupalliselle menestykselle. Moniin analyysin kärkeen sijoittuvista räppäreistä pätee Kalle Kinoksen laini: “kynägeimi on isompaa ku hynägeimi”.
Sain hiljattain mahdollisuuden kysyä Soloselta, miten hän lähestyy biisiensä kirjoittamista. Solosen mukaan hänen kirjoitusprosessiaan ohjaa ennen kaikkea se, millaisen tunteen teksti herättää kuulijassaan, eikä hän keskity monimutkaisten riimikuvioiden suunnitteluun. Vahva metafora tai oivaltava sanaleikki saattaa vahvistaa kuulijassa syntyvää tunnetta, mutta siihen vaikuttavat myös esimerkiksi tekstissä kerrottu tarina sekä melodia.
Pääsin todistamaan tätä henkilökohtaisesti viime perjantaina Flow-festareilla Bizin keikalla. Hänen sijoittumisensa listan häntäpäähän sekä riimikerroin- että kynägeimikerroinvertailussa ei estänyt monituhatpäistä yleisöä laulamasta mukana – osaten lähes kaikki biisien sanat ulkoa. Suuri osa Bizin kappaleista käsittelee rakkautta ja parisuhdekiemuroita, mikä epäilemättä puhuttelee ja herättää tunteita monissa kuulijoissa, vaikkei näitä teemoja käsiteltäisikään metaforia ja multiriimejä hyödyntäen.